Meille on pidetty molempien järjestöjen toimesta haastattelut, joihin olemme olleet yhteydessä. Toisen haastattelu oli puhelimitse ja toisen taas videopuheluna, koko perhettä haastatellen. Kokemukset olivat suurinpiirtein samanlaiset molemmista haastatteluista, mutta kyllä videopuheluhaastattelusta jäi parempi fiilis. Ennen videohaastattelua etenkin jännitti koko perhettä kovasti, kuopus varsinkin mietti, uskaltaako kameran eteen tulla. Lopulta kaikki uskalsivat kameran edessä olla, ja lapset jopa jutella haastattelijalle.
Mitä haastattelussa sitten on käyty läpi?
Ensin on kerrottu järjestöstä ja kiitelty mielenkiinnosta. On kuvailtu, miten haastattelija itse on ajautunut vapaaehtoishommiin vaihtareiden pariin ja mitä muuta on tehnyt, miten monta vaihtaria kotona ollut. Meiltä on sitten kyselty, että miten päätimme hakemuksen lähettää, ja toisaalta myös sitä, onko koko perhe tässä prosessissa mukana, sillä se on ehdottoman tärkeää tulevaisuutta varten. Lapsilta meillä kysyttiin, millä mielin he odottavat ja kumpaa he odottavat, isosiskoa vai -veljeä. Myös huonejärjestelyistä ja kotitöistä puhuttiin lyhyesti.
Saimme myös kysellä meitä pohdituttavia asioita. Miten osaamme valita oikeanlaisen (vastaus: pääosin sattumaa..!), entä miten pitää suhtautua esimerkiksi kännykän käyttöön. Mihin kouluun, kuka vastaa mistäkin kustannusmielestä, entä osallistuminen kotitöihin tai vaatiminen siitä. Vastauksia myös saatiin:
- järjestö(t) hoitaa koulun kanssa sopimisen sekä toimittaa pakollisten kurssien kirjat
- kannattaa myös ottaa huomioon tekemisissä/harrastuskuvioissa se, että lähtöperheet voivat olla erilaisia rahankäytön kanssa eli kaikkea ei voi kokeilla tai päinvastoin vaihtarilla voi olla rahaa vaikka mihin!
- majoitus ja arkiruoka on ainoat, mitä vaaditaan rahallista investointia isäntäperheeltä, mutta monella tapana maksaa jos yhdessä perhe menee ulos niin myös vaihtarin osuuden - jos vaihtari taas ystävien kanssa, niin maksaa itse omat menonsa
- vaihtari maksaa myös itse omat harrastuksensa, puhelimensa, jne.
- osa oppii suomen kieltä, osan kanssa puhutaan englantia/muuta koko aika
- osan kanssa ei välttämättä ole yhtään yhteistä kieltä, mutta se ei ole ollut ongelma
- järjestöt järjestävät erilaisia tapahtumia vaihtareille vuoden aikana, mutta myös isäntäperheille verkostoitumista varten
- osa vaihtareista löytää suomalaisia kavereita, osa kavereita vain muista vaihtareista
Pohdimme myös toisessa haastattelussa paljon sitä, mistä maasta ja miten nykyinen koronatilanne mahdolliseti vaikuttaa. Päädyimme siihen, että tutkimme tosiaan pääosin saksalaisia ja ranskalaisia meidän perheelle ja seuraavaksi onkin edessä vaihe, jossa alamme käymään vaihtarivaihtoehtoja läpi ajatuksen kanssa. Löytyisikö meille sopiva?
Kommentit
Lähetä kommentti